Lähipäivä 16.9. ja oppimistehtävät etäjaksolle

Lähipäivämme oli tiedollisesti antoisa ja uusia ajatuksia herättävä. Aamulla käytimme tunnin 2. BPL-tutoriaaliin. Sen jälkeen ryhmät kertoivat suullisesti muille ryhmille omat löydöksensä. Esitykset äänitettiin ja niiden sisällöt on tarkoitus litteroida myöhemmin tänne blogiin.

Iltapäivällä aloitimme uuden opintojakson nimeltään Tyydyttävää, hyvää ja kiitettävää osaamista. Tuon säikeen 1. tutoriaali pidettiin siten, että kullekin ryhmälle tuli oma oppimistehtävänsä:

Ryhmä 1: Millaista osaamista työvaltaisella opiskelulla voidaan saavuttaa?
Ryhmä 2: Oppiminen omatoimisena tekemisenä ja toisilta oppimisena.
Ryhmä 3: Työssäoppimisen laatu ja vaikuttavuus.
Ryhmä 4: Ammattiosaamisen näytöt.

Jokainen ryhmä purki oman oppimistehtävänsä oppimiskysymyksiksi ja jakoi ne osallistujien vastattavaksi. Kirjuri lähettää viikon kuluessa pöytäkirjan ryhmän jäsenille, Keijolle ja Markulle.

Keijo ja Markku ottivat itselleen oppimistehtävän Työvaltaistamisen pedagogisia malleja, mm. integratiivinen pedagogiikka.

Seuraavat lähipäivät ovat ke 23.10. ja to 14.11.

ATTO-aineiden integrointi työvaltaisiin menetelmiin

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ATTO) koostuvat seuraavista:

1. äidinkieli 
2. taide- ja kulttuurikasvatus 
3. vieraat kielet 
4. matemaattis-luonnontieteelliset aineet (matematiikka, fysiikka, kemia) 
5. yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto.

Miten näiden aiheiden opetus integroidaan työvaltaisiin menetelmiin?


Korhonet et al. ovat kirjoittaneet aiheesta kirjan ATTO-aineiden ja ammatillisten aineiden integrointi ammatillisella toisella asteella. Siitä on saatavissa myös verkkoversio. 

Integroitu opetus onnistuu parhaiten, jos käytetään:

• yhteistä suunnittelua
• pari- tai tiimiopettajuutta
• työpaikkaohjaajat mukaan suunnitteluun
• projektimuotoista oppimista
• ongelmakeskeistä oppimista (PBL)
• verkko-oppimista.

Esimerkiksi äidinkielen opetus voidaan integroida opiskelijoiden prosessikirjoitukseen, jonka tuloksena syntyy blogi. Taide- ja kulttuurikasvatuksessa kannattaa hyödyntää opiskelijoiden omia musiikki-, teatteri-, urheilu- yms. harrastuksia.Vieraat kielet voidaan integroida ottamalla toimintaan mukaan yhteistyöoppilaitokset muissa maissa ja kulttuureissa. Matemaattisissa aiheissa voi hyödyntää TFM-menetelmää. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätietoon liittyvät oppimistehtävät voidaan nitoa ammattiaineisiin. Kysymys on yhteisen köyden punomisesta!

Teorian opettaminen työvaltaisissa menetelmissä

Perinteisesti oppilaitosten opetus alkaa teorialla. Pahimillaan opiskellaan vuosi teoriaa, ja vasta sitten päästään käsiksi ammatillisiin käytännön aiheisiin. Moni opiskelija pettyy ja lopettaa opiskelunsa. Tarjonta ei vastaa odotuksia. Mitä voisimme tehdä toisin?

1. Teoria opetetaan täsmäannoksina toimintaan integroituna

Käytännönläheinen opetus etenee helpoista tehtävistä vaativiin kokonaisuuksiin. Tarvittava teoria opetetaan lyhyinä täsmäluentoina toiminnan lomassa "sorvin ääressä". Opittua teoriaa päästään soveltamaan heti ja ymmärretään sen sisältö. Apuna voi käyttää vanhaa keksintöä nimeltä havaintokatsomo.

2. Valmiit nettiaineistot

Netistä katseltava aineisto, josta selviää tarvittava teoria. Aineisto voidaan katsoa omalta päätelaittelta missä vain ja milloin vain. Nettiaineisto auttaa yksilöllistämisessä ja opetuksen eriyttämisessä.

* Jari Välkkysen aineistoa Pintakilta.fi wikisivustosta
* VTT:n animaatio lämmitysjärjestelmästä
* OPH Pientalon lämmitys
* Teknokemian yhdistys Pesu ja puhdistus

* Rakentamisen tietopankki Rakentaja.fi
* Vesa Linja-ahon Tasasähköpiirit (OpenCourseWare)

* Opetus.tv:n video vaihtojännitteestä

* Animaatioelokuva Internetin tietoverkoista Warriors of the Net




* Ylen opetusohjelmien MP3-kurssi yrittäjyydestä

3. Opiskelijat tuottavat itse teoria-aineistoa 

Opintokokonaisuuden teemat voidaan purkaa avoimiksi oppimiskysymyksiksi, joihin opiskelijat etsivät vastaukset pareina tai pienryhminä sekä opettavat asiat muille. Aineistot tallennetaan esimerkiksi blogiin kaikkien saataville. Katso esimerkkiä Köydenpunojan pedagogiikasta. Klikkaa kuvat suuremmaksi!

Vanhempia ja edistyneempiä oppilaita kannattaa käyttää apuopettajina. Tällaisesta tuutortoiminnasta tulee saada opintopisteitä esimerkiksi valinnaisiin opintoihin. Toisia opettamalla oppii parhaiten itsekin, kuten alla oleva kuva osoittaa. Kiltakoulussa vanhemmat opiskelijat saavat valkoisen haalarin. Se on opiskelijoiden arvostama merkki osaamisesta. Näin oppipojista kasvaa vähitellen kisälleja ja edelleen mestareita.