Ryhmä 4: Millä keinoin työelämäyhteistyötä voidaan kehittää?

Ryhmän 4 yhteenveto 16.9.2013 lähipäivältä Stadin ammattiopistolla.

• ammatillisen työssäoppimisen ongelmana kapea-alaisuus
• Karusellimalli, jossa opiskelija kiertää eri työmailla ja saa laajemman kuvan ammatista. Tätä käytetään erityisesti aikuisten oppisopimuskoulutuksessa.
• työpaikkaohjaajan rooli. Hän on linkkihenkilö kouluun päin. Hyvä työpaikkaohjaaja ottaa opiskelijan oppimisen asiakseen. Opiskelija ei saa olla vain "ilmainen siivooja", joka tekee toisarvoisia tehtäviä. Työpaikkaohjaajalle korvattava työstä, jotta motivaatio säilyy. 
• kuusi näyttöä, josta 2 ensimmäistä koulussa ja 4 työmailla
• työssäoppimisen hallinto. Opettajalla on oltava aikaa vierailla työpaikoilla ja jo ennen harjoittelua räätälöidä henkilökohtaiset suunnitelmat työssäoppimiselle. Oikean harjoittelupaikan valintaprosessi tärkeä.
• pitääkö kaikkien suorittaa kaikki näytöt, vai voisiko räätälöidä henkilökohtaisesti tulevan ammatin tarpeisiin?
• kesätöiden hyödyntäminen työssäoppimiseen. Opettajalle maksetaan urakkaluonteisesti x tuntia / opiskelija, joten opettaja voi hoitaa osan tästä urakastaan myös kesällä etukäteen.

Ryhmä 3: Kypsyysmittarit työssäoppimisjaksolle

Ryhmän 3 yhteenveto 16.9.2013 lähipäivältä Stadin ammattiopistolla.

Opiskelijan valmiudet, kun lähdetään työssäoppimiseen.

1. käyttäytyminen: tervehtiminen, esittäytyminen, ...
2. laatusertifioinnin edellyttämä kestävän kehityksen mukainen toiminta. Esimerkkinä kaapelikelan käyttö niin, että hukkapaloja syntyy mahdollisimman vähän
3. ohjeet on tarkoitettu noudatettavaksi
4. työryhmätyöskentelyn valmiudet: tiimityöskentely, ammatillinen kasvu, uskallus, oma-aloitteisuus, aktiivisuus
5. välineistä huolehtiminen: paikka kaille ja kaikki paikalleen, työkalupakin sisältö
6. työturvallisuuskortin, tulityökortin ja ensiapukortin oltava kunnossa, jotta pääsee töihin. Kortin ohjeita on myös noudatettava käytännössä.
7. työaikojen noudattaminen, myöhästymisiä ei sallita
8. suunnitelmallisuus

Säännöt koskevat kaikkia opiskelijoita ja opettajia. Niistä on pidettävä kiinni, niihin on valmennettava ja niitä on kerrattava.

Monet opiskelijat ovat esimerkillisiä työpaikoilla, vaikka koulussa motivaatio ei riitä. Työelämä kasvattaa. Miotivaatio siirtyy myös opiskelukavereihin.

Ryhmä 2: Miten määrittelemme hyvän toimintasuunnitelman?

Ryhmän 2 yhteenveto 16.9.2013 lähipäivältä Stadin ammattiopistolla.

Toimintasuunnitelman tarkoitus

• parantaa opetuksen laatu ja saada yhtenäiset toimintatavat eri opettajille
• opiskelijoille yksilöllinen eteneminen
• hitaat ja nopeat oppijat etenevät omaan tahtiinsa
• ohjeet opintojakson ja tutkinnonosan kuvaamiseksi toimintasuunnitelmaan
• 9 kohtaa:
• tutkinnonosan osaamisvaatimukset perusteluineen
• ajoitettu toteutussuunnitelma
• kurssin sisältö, opintomatkat ja vierailukäynnit
• oppimisen arviointi
• aineistot
• tehtäväkuvaukset ja harjoitukset
• malliesimerkit toimintatavoista, linkkejä ja videomateriaalia
• tehtävien palautus
• palaute- ja arviointikeskustelu.

Oppimateriaalin tuottaminen ja harjoitustehtävät, älytaulut ja ATTO-integrointi 

• opettajan itse tuottamaa tai valmiita aineistoja netistä
• tekijänoikeuskysymykset
• opettajan omat oikeudet aineistoihinsa
• älytaulut hankittu, parempi hyväksikäyttö tunneilla
• liikkeelle yksinkertaisista perusasioista
• palautetut tehtävät käytävä läpi tunneilla
• lista aiheista, jotka kurssiin kuuluvat ja mitä vaaditaan
• tehtäväpankki helpottamaan opettajien työtä
• emme ole mustasukkaisia omille töillemme
• ATTO-aineet
• opettajien kanssa yhteistyö
• sisältöjen yhteinen suunnittelu

Työsalityöskentely 

• iPadit saatu opiskelijoiden käyttöön tiettyihin luokkiin
• osalla opiskelijoista käytännön käden taidot heikkoja (kaupunkilaispojat)
• tietokoneelle voitaisiin taltioida eri työtehtävät ja ohjeet kuvina ja videoina
• opiskelijat voivat tuottaa aineistoa, koska osaavat tekniikan
• opiskelijat tekevät myös oppimistehtävien ratkaisut iPadeille
• paperihommat vähemmälle.

Ryhmä 1: Läsnäolon lisääminen

Tämä on kooste lähipäivän 16.9.2013 ryhmätöistä Stadin ammattiopistolla.

Ryhmän 1 oppimiskysymykset:

• Miksi on poissaoloja? 
• Mitkä ovat poissaolojen todelliset syys? 
• Mitä poissaoloista seuraa? 
• Miten opiskelijan motivaatiota voidaan lisätä? 
• Miten poissaoloja voidaan vähentää? 
• Miten opiskelijahuoltoryhmä voi tukea opiskelijan työtä? 
• Mikä on opetusmateriaalin vaikutus poissaoloihin? 
• Mikä on opettajan osaamisen vaikutus poissaoloihin?

Keinoja läsnäolon lisäämiseen

• Opiskelija on pääosan esittäjä, jolla oma vastuunsa
• Tunnolliset opiskelijat kärsivät
• Rahoitus vaatii, että opiskelijat pidetään talossa (laskentapäivät)
• Opiskelun alusta alkaen jämäkät otteet
• Yhteiset pelisäännöt kaikille opettajille ja opiskelijoille
• Lakiin osallistumispakko
• Poissaolojen korvaaminen: opiskelija haluaa korvata => sovitaan, mitä voisi tehdä => osallistuu toisen opettajan ohjaukseen => työ kuitataan => lomake omalle opettajalle 
• Poissaoloraportti, jossa kerrotaan todelliset syyt 
• Vanhempien opiskelijoiden käyttö tuutoreina (vrt. Kiltakoulut)
• Opettaja lähettää tekstiviestin poissaolijalle, jotta saadaan nopeasti kiinni 
• Opettajan ajankäyttö ei saa lisääntyä kohtuuttomasti 
• Motivaation lisääminen innostavilla menetelmillä ja työvälineillä (verkon mahdollisuudet) 
• Facebook tai blogit työssäoppimisen apuna (kuvat, videot) 
• Työvaltaisten menetelmien vähentävä vaikutus poissaoloihin

Lähipäivä 16.9. ja oppimistehtävät etäjaksolle

Lähipäivämme oli tiedollisesti antoisa ja uusia ajatuksia herättävä. Aamulla käytimme tunnin 2. BPL-tutoriaaliin. Sen jälkeen ryhmät kertoivat suullisesti muille ryhmille omat löydöksensä. Esitykset äänitettiin ja niiden sisällöt on tarkoitus litteroida myöhemmin tänne blogiin.

Iltapäivällä aloitimme uuden opintojakson nimeltään Tyydyttävää, hyvää ja kiitettävää osaamista. Tuon säikeen 1. tutoriaali pidettiin siten, että kullekin ryhmälle tuli oma oppimistehtävänsä:

Ryhmä 1: Millaista osaamista työvaltaisella opiskelulla voidaan saavuttaa?
Ryhmä 2: Oppiminen omatoimisena tekemisenä ja toisilta oppimisena.
Ryhmä 3: Työssäoppimisen laatu ja vaikuttavuus.
Ryhmä 4: Ammattiosaamisen näytöt.

Jokainen ryhmä purki oman oppimistehtävänsä oppimiskysymyksiksi ja jakoi ne osallistujien vastattavaksi. Kirjuri lähettää viikon kuluessa pöytäkirjan ryhmän jäsenille, Keijolle ja Markulle.

Keijo ja Markku ottivat itselleen oppimistehtävän Työvaltaistamisen pedagogisia malleja, mm. integratiivinen pedagogiikka.

Seuraavat lähipäivät ovat ke 23.10. ja to 14.11.

ATTO-aineiden integrointi työvaltaisiin menetelmiin

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ATTO) koostuvat seuraavista:

1. äidinkieli 
2. taide- ja kulttuurikasvatus 
3. vieraat kielet 
4. matemaattis-luonnontieteelliset aineet (matematiikka, fysiikka, kemia) 
5. yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto.

Miten näiden aiheiden opetus integroidaan työvaltaisiin menetelmiin?


Korhonet et al. ovat kirjoittaneet aiheesta kirjan ATTO-aineiden ja ammatillisten aineiden integrointi ammatillisella toisella asteella. Siitä on saatavissa myös verkkoversio. 

Integroitu opetus onnistuu parhaiten, jos käytetään:

• yhteistä suunnittelua
• pari- tai tiimiopettajuutta
• työpaikkaohjaajat mukaan suunnitteluun
• projektimuotoista oppimista
• ongelmakeskeistä oppimista (PBL)
• verkko-oppimista.

Esimerkiksi äidinkielen opetus voidaan integroida opiskelijoiden prosessikirjoitukseen, jonka tuloksena syntyy blogi. Taide- ja kulttuurikasvatuksessa kannattaa hyödyntää opiskelijoiden omia musiikki-, teatteri-, urheilu- yms. harrastuksia.Vieraat kielet voidaan integroida ottamalla toimintaan mukaan yhteistyöoppilaitokset muissa maissa ja kulttuureissa. Matemaattisissa aiheissa voi hyödyntää TFM-menetelmää. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätietoon liittyvät oppimistehtävät voidaan nitoa ammattiaineisiin. Kysymys on yhteisen köyden punomisesta!

Teorian opettaminen työvaltaisissa menetelmissä

Perinteisesti oppilaitosten opetus alkaa teorialla. Pahimillaan opiskellaan vuosi teoriaa, ja vasta sitten päästään käsiksi ammatillisiin käytännön aiheisiin. Moni opiskelija pettyy ja lopettaa opiskelunsa. Tarjonta ei vastaa odotuksia. Mitä voisimme tehdä toisin?

1. Teoria opetetaan täsmäannoksina toimintaan integroituna

Käytännönläheinen opetus etenee helpoista tehtävistä vaativiin kokonaisuuksiin. Tarvittava teoria opetetaan lyhyinä täsmäluentoina toiminnan lomassa "sorvin ääressä". Opittua teoriaa päästään soveltamaan heti ja ymmärretään sen sisältö. Apuna voi käyttää vanhaa keksintöä nimeltä havaintokatsomo.

2. Valmiit nettiaineistot

Netistä katseltava aineisto, josta selviää tarvittava teoria. Aineisto voidaan katsoa omalta päätelaittelta missä vain ja milloin vain. Nettiaineisto auttaa yksilöllistämisessä ja opetuksen eriyttämisessä.

* Jari Välkkysen aineistoa Pintakilta.fi wikisivustosta
* VTT:n animaatio lämmitysjärjestelmästä
* OPH Pientalon lämmitys
* Teknokemian yhdistys Pesu ja puhdistus

* Rakentamisen tietopankki Rakentaja.fi
* Vesa Linja-ahon Tasasähköpiirit (OpenCourseWare)

* Opetus.tv:n video vaihtojännitteestä

* Animaatioelokuva Internetin tietoverkoista Warriors of the Net




* Ylen opetusohjelmien MP3-kurssi yrittäjyydestä

3. Opiskelijat tuottavat itse teoria-aineistoa 

Opintokokonaisuuden teemat voidaan purkaa avoimiksi oppimiskysymyksiksi, joihin opiskelijat etsivät vastaukset pareina tai pienryhminä sekä opettavat asiat muille. Aineistot tallennetaan esimerkiksi blogiin kaikkien saataville. Katso esimerkkiä Köydenpunojan pedagogiikasta. Klikkaa kuvat suuremmaksi!

Vanhempia ja edistyneempiä oppilaita kannattaa käyttää apuopettajina. Tällaisesta tuutortoiminnasta tulee saada opintopisteitä esimerkiksi valinnaisiin opintoihin. Toisia opettamalla oppii parhaiten itsekin, kuten alla oleva kuva osoittaa. Kiltakoulussa vanhemmat opiskelijat saavat valkoisen haalarin. Se on opiskelijoiden arvostama merkki osaamisesta. Näin oppipojista kasvaa vähitellen kisälleja ja edelleen mestareita.