Jaoimme
aiheen pienempiin osiin, joista muotoilimme jokaiselle omat oppimiskysymykset:
- Minkälaisia asioita voi omatoimisesti
oppia?
- Mitä voi tehdä
itsenäisesti?
- Minkälaisia ryhmätyötapoja on?
- Minkälaisia
erilaisia oppimistapoja on?
- Miten voimme hyödyntää
vertaisoppimista?
- Miten
ryhmät opettavat toisiaan?
Yhteisesti
keskustellen saimme ylös seuraavia asioita:
Mitä on oppiminen?
Oppimista
ei voi määritellä yhdellä sanalla tai lauseella, oppimista on monenlaista:
- tiedon vastaanottamista ja varastoimista
muistiin
- teorian ja käytännön yhdistämistä
- asiayhteyksien oivaltamista
- sisäistämistä, ymmärtämistä
- tiedon siirtämistä
- laajempien kokonaisuuksien hahmottamista
- kokemista
- tiedon tai taidon käyttöönotto
- mallin oppiminen, matkiminen
- uudistumista, kehittymistä
- vanhan poisoppimista
- elinikäinen prosessi
- sosiaalinen tapahtuma
Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä:
- kulttuuri, ympäristö, koulu, perhe
- tietoisuus omista vahvuuksista ja heikkouksista
- kognitiiviset prosessit ja taidot'
- motivaatio sisäinen ja ulkoinen
- minäkäsitys
- tarkkaavaisuus ja toiminnan ohjaus
- tunteet
- oppimisvaikeudet
- aiemmat kokemukset
- oma oppimistyyli
Oppimistyylit:
- näkemällä oppiva
- kuulemalla oppiva
- tekemällä oppiva
- osallistuva kokeilija
- konkreettinen kokija
- pohdiskeleva havainnoija
- looginen ajattelija
Mitä
vaan voi oppia omatoimisesti, kun on tarpeeksi kiinnostusta, halua ja tahtoa. Oppimista helpottaa, kun aihe ja
käsitteet on tuttuja tai helposti ymmärrettävissä ja kun itsellä on jonkinlainen
kuva tai aikaisempi kokemus asiasta. Kouluaineita itsenäisesti muualla kuin
koulussa voi oppia tekemällä kirjallisia tehtäviä, lukemalla annettua tai itse
etsittyä aineistoa sekä tekemällä esim. cad-harjoituksia kotikoneella.
Nykyaikana netti mahdollistaa monipuolisen itseopiskelun.
Asennustöitä
ei voi tehdä koulun ulkopuolella, eikä työsalissa ilman valvovaa opettajaa tai
ohjaajaa.
Vertaisoppiminen:
Ylempi
luokkalaiset toimivat tutor-oppilaina, eli saavat tietyn vastuun kun tarvittavat
asiat on opittu. Alempi luokkalaiset voivat kysyä neuvoa ja saavat opastusta.
Erotetaan esim haalareiden väristä (automaalarit). Kokemuksia on kerätty
kyselyillä ja tutor-opiskelijat pitävät käytäntöä hyvänä, tulee kerrattua
asioista kun jakaa tietoa. Muita positiivisia asioita ovat välittömät suhteet
eri vuosikurssien opiskelijoiden kesken, kiusaamisen ja naljailun väheneminen,
uudelle opiskelijalle malli ja kontakti toiseen saman koulun läpikäyneeseen
Ryhmätyö:
Ryhmätyö
lisää oppimismotivaatiota ja parantaa oppimistuloksia sekä lisää luokan
yhteisöllisyyttä. Vuorovaikutus vaatii ja kehittää sosiaalisia taitoja ja
samalla edistää henkilökohtaista kasvua ja itsetuntemusta. Jokainen tuo ryhmään
oman panoksen, josta syntyy positiivinen riippuvuus ryhmään. Ihmisten
erilaisuus on rikkaus, jokaisella oma näkökulman asiaan. Myös hiljaiset oppivat
jotain. Jokainen ottaa ryhmässä luontaisen roolin, mutta joskus on hyvä sekoittaa
rooleja.
Erilaisia
ryhmätyötapoja:
- Tuplatiimi: käsitellään yhtä aihetta eri
näkökulmista ensin yksin, sitten ryhmissä ja lopulta koko luokka yhdessä,
valitaan äänestämällä parhaat lopputulokset
- Paripiiri: vuorotellen keskustelu
- Aivoriihi: idean tuotanto ongelmanratkaisu,
kaikki mahdolliset ideat lapulle
- Porinaryhmä: lyhyt keskustelu aiheesta
pienissä ryhmissä tai pareittain
- Mind mapping: Miellekarttaa voi käyttää
opiskeltavan asian havainnollistamiseen, asian rakenteiden ja yhteyksien
selkeyttämiseen, muistiinpanojen tekemiseen tai ideointiin.
- Tuumatalkoot: vaiheittain etenevä
ideointimenetelmä. Tuumatalkoissa työskentelyhuoneen seinille kiinnitetään
useita seinä- eli fläppipapereita. Osallistujat kiertelevät vapaasti huoneessa
ja kirjoittavat mieleen tulevia ideoita mille tahansa paperille. Tarkoituksena
on tutustua muiden ideoihin, inspiroitua niistä ja kirjoittaa uusia ajatuksia
papereille.
- Oppimiskahvila: Menetelmässä yleisö jaetaan
pöytiin, joista kukin käsittelee samaa teemaa eri näkökulmasta. Kussakin
pöydässä on kirjuri, joka pysyy paikallaan, mutta muut siirtyvät pöydästä
toiseen käyden kaikki pöydät läpi ja osallistuen kuhunkin keskusteluun.
Keskustelun tulokset kirjataan joko fläppipaperille tai suoraan pöydällä olevalle
(paperiselle) pöytäliinalle. Tilaisuuden on tarkoitus olla rento ja
keskusteluun rohkaiseva, joten kahvilamainen ilmapiiri on suositeltava.
- Kuuden hatun menetelmä: Hattutekniikan ideana
on katsoa ongelmaa eri näkökulmista ja samalla ottaa eri rooleja. Kenelläkään
ei siis ole vain yhtä tapaa ajatella/hattua, vaan rooli ja ajattelutapa
valitaan tilanteen mukaan. Roolissa ollessaan ihminen sanoo mielipiteensä
helpommin kuin omana itsenään.
Miten
ryhmät opettavat toisiaan?
Ryhmät
opettavat pienen osan opintokokonaisuudesta toisille. Opiskelijat kuuntelevat paremmin
muita opiskelijoita, sama ymmärrys ja sama kieli, ottavat esiin asioita joita
opettaja ei ehkä ottaisi (erilaiset kiinnostuksen kohteet), tai kertovat
yksityiskohtaisemmin. Opiskelijoiden tietotaito kannattaa hyödyntää.
Työvaiheiden
videointi pareittain: toinen tekee työn ja pari kuvaa ja selostaa vieressä
miten edetään. Toisessa tehtävässä vaihdetaan rooleja.
Käyttö:
ennen työtä katsotaan video, tehdään työ sanallisten ohjeiden tai piirustuksen
mukaan, jos ongelmia palataan katsomaan videolta oikeaa ratkaisua.
Opiskelijat ottavat vastuun jos se heille annetaan
Oppilaitoksessa oli rikkinäinen vanha syntetisaattori. Opiskelijat selvittivät, että laite on italialainen. He saivat netin kautta selville, mistä varaosia löytyy ja miten se korjataan. Koulussa vieraillut hollantilainen innostui poikien projektista. Kansainvälisyyttä parhaimmillaan, jossa tiedonhankinnan taidot, kielitaito ja monet metataidot kehittyivät. Nyt laite taas toimii.
