Ryhmätehtävät 14.11.2013

Pedagoginen malli tai menetelmä: 
Tilannesidonnainen oppiminen case työnhakutilanne

Minkä pedagogisen ongelman ratkaisee: 
- motivaatio oppimiseen
- oppiminen helpottuu
- joutuu arvioimaan itseään ja osaamistaan 
- käytännön työelämän tilanteista tehtävät

Käyttöohje:
Oppimistilanteiden tulee muistuttaa mahdollisimman paljon niitä tilanteita, joissa taitoa jatkossa tullaan käyttämään.
joku muu kuin oma opettaja esim asiakas, tilaaja tulee esittämään ongelman tai tehtävän, joka on ratkaistava

Ryhmä: 
Maarit, Elsa ja Pirkko

*****************

Pedagoginen menetelmä
VTO = (vertaistuki opetuksessa)

Minkä pedagogisen ongelman ratkaisee?
                    Syventää kokeneemman opiskelijan osaamista.
                    Tuo onnistumisen iloa, kun voi näyttää omaa osaamistaan muille.
                    Nuoremmalle opiskelijalle oppiminen voi olla helpompaa, kun opetus      
                    tulee vertaiseltaan.
                    Opettajan rooli muuttuu ohjaajaksi ja mentoriksi.
                    Opettajan antamaa tukea voidaan kohdentaa enemmän erilaisten
                    oppijoiden ohjaamiseen.
                    Opiskelijan sosiaaliset taidot kohentuvat

Käyttöohje:
                   Potentiaaliset opiskelijat voidaan ottaa mukaan opetukseen muiden 
                   opiskelijoiden ohjaamiseen.
                  Uusia ja erilaisia opetusmenetelmi voidaan käyttää opetuksen tukena
                   ja kehittämisessä.

*****************

Etätehtävä ja seuraavat lähipäivät

Kiitos jälleen aktiivisuudestanne lähipäivällä. Opintojakso "Kiitettävää, hyvää, tyydyttävää osaamista" päättyi, mutta työmme jatkuu. Tämän päivän ryhmätöiden sihteerit lähettävät pedagogisten mallien kuvaukset Keijolle ja Markulle sähköpostissa. Viemme ne sitten blogiin.

Sovimme tänään 14.11.2013, että seuraavan opintojakson lähipäviät ovat

• to 23.1.2014
• ke 12.2.2014
• to 20.3.2014.

Kokoonnumme edelleen Sturenkadun yksikössä.

Etätehtänä jokainen ottaa selvää seuraavista asioista:

• Tutustuu oman koulutusalansa tutkinnon perusteisiin erityisesti työssäoppimisen ja työvaltaisen oppimisen näkökulmasta
• Valitsee vähintään yhden yrityksen, jonka edustajan tai edustajien kanssa lähtee innovoimaan uudenlaisia yhteistyön kuvioita, joissa otetaan huomioon osaamisperustaisuus ja tulevat osaamispisteet 360-asteisen arvioinnin osana.
• Miettii osaamisperustaisia tehtäviä, jotka täyttävät tutkinnon vaatimukset.

Terveisin

Keijo ja Markku

Työpaikkaohjaajan osaamiskartta

Linkki työpaikkaohjaajan osaamiskarttaan

Bloomin taksonomian suhde menetelmiin

Netistä löytynyt kaavio kertoo suuresta menetelmäkirjosta

The content of this site is curated by the ASU Instructional Design community.

Read more: http://teachonline.asu.edu/2012/10/aligning-assessments-with-learning-objectives/#ixzz2kYiFjK5m 

Miten ammatilliset opinnot voisi moduloida, integroida ja työvaltaistaa?

Esimerkki 1:

Systeeminsuunnittelun OSMA-malli

Integrointi ohjelmointiin, tietokantasuunnitteluun, käyttöliittymäsuunnitteluun, testauksen,...

Työvaltaisuus syntyi siitä, kun suunniteltiin aito projekti OSMA:n mukaisesti

Esimerkki 2:

Tietokoneen ajokorttitutkinnot

Katso seuraava blogiartikkeli
Työvaltaisuus syntyi siitä, kun koulutus toteutettiin työelämän ihmisille

Esimerkki 3:

Bloomin taksonomia
Työvaltaisuus syntyy siitä, kun noustaan (kuvassa laskeudutaan)
taksonomian soveltaa-, analysoi- ja kehittää-tasoille
yrityksille tehtävinä opinnäytetöinä ja lopputöinä

Esimerkki 3:

Stadin ammattiopisto?

Tietokoneen ajokortti levisi maailmalle

Tietokoneen ajokortti-konsepti kehitettiin Suomessa 1990-luvun alussa työssäkäyvän aikuisväestön tietotekniikkataitojen parantamiseksi. Organisaattorina oli Tietotekniikan kehittämiskeskus TIEKE, ja käytännön kehittelytyötä tehtiin Hämeenlinnassa HLTI:ssa. Mukana ja tukena olivat alusta asti Opetusministeriö ja Työministeriö. Kuvassa on lehtiartikkeli Hämeen Sanomista vuodelta 1994. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Alkuperäisen suomalaisen ajokortin kehittelystä vastaa edelleen TIEKE. Ajokorteista on muodostunut tutkintoperhe, jonka moduuleita voi opiskella ja suorittaa noin 400 organisaatiossa ympäri maata. 

Vuonna 1997 konsepti myytiin ECDL-säätiölle, joka lähti levittämään sitä ensin Eurooppaan ja sitten ympäri maailmaa. Nyt ajokortteja voi suorittaa 150 maassa ja 24000 testipaikassa. Ajokortteja on suoritettu 12 miljoonaa kappaletta. Aineistot on käännetty yli 40 kielelle. Tämä lienee laajimmalle levinnyt suomalainen koulutusinnovaatio. Alla esimerkki UNESCOn ajokorttiprojektista Arabimaissa.

Aineistoja arvioinnin avuksi

Oph Arvioinnin opas

http://www.oph.fi/download/142318_Arvioinnin_opas.pdf

Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana

http://top.kao.fi/graf/Tyopaikkaohjaaja-opiskelijan-arvioijana.pdf

Opas oppisopimuskouluttajan työpaikkakouluttajalla

http://www.jao.fi/files/20090203154241.pdf

Opintoviikoista osaamispisteisiin. Hallituksen esitysluonnos 
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/tutke/liitteet/TUTKE_HEluonnos_27_8_2013.pdf

Ryhmä 4: Ammattiosaamisen näytöt

Näkökulmia ammattiosaamisen näytöistä:

• miten työelämälähtöisyys toteutuu koulussa?
• pitää matkia ja simuloida oikeaa työtä
• koululla näytöt ovat yhteismitallisia ja tasapuolisia kaikille opiskelijoille
• työelämän edustaja koululle arvioimaan näyttöjä (raha?)
• työpaikkojen näytöt eriarvoisia ja vaikeudeltaan erilaisia
• rakennuspuolella vähintään 20 ov työpaikoilla
• Stadin ammattiopistossa rakennuspuolella 54 opintoviikkoa työssäoppimista: 4 ov + 25 ov + 25 ov
• näytöt pyritään tekemään työmailla
• kolmikanta arvioinnissa
• näyttösuunnitelma ja oppimispäiväkirja
• YIT-polku hyvä esimerkki suunnitelmallisesta oppimisesta valmistumiseen asti
• opiskelijan kohtelu on työmaakohtaista
• opiskelija tekee itse näyttösuunnitelman ja lähettää sen opettajalle hyväksyttäväksi
• näyttötodistukseen tulee kuvaus näytöstä, mikä kertoo näytön vaativuuden
• opintokokonaisuudet erilaisia, ja yhdessä työpaikassa rajalliset mahdollisuudet näyttöihin
• vaarana, että näytöistä tulee liian yleisluonteisia ja ympäripyöreitä
• esimerkiksi vartijan voimankäytön näyttö voidaan tehdä simuloituna oppilaitoksessa
• autoalalla kaikille yhteinen näytön kuvaus, esimerkiksi vuosihuolto (koostuu osista)
• IT-alalla palvelinasennuksien näytöt hankalia toteuttaa työpaikoilla
• työssäoppimisen aikana rästinäyttöjä, jotta opiskelija valmistuu ajallaan
• näytöt ovat aivan normaaleja työtehtäviä
• CISCO -koulutus näyttöinä tietoliikennealalla
• simuloidut ja integroidut oppimisympäristöt esimerkiksi projekteina koululla.

Ryhmä 3: Työssäoppimisen laatu ja vaikuttavuus

Kehityksellinen työnohjaus eli opiskelijan tiedot ja taidot sovitetaan työssäoppimisen tehtäviin. Opiskelijan omat vahvuudet ja kokemukset hyötykäyttöön. Onnistunut tiimityö auttaa oppimista. Teoria ja käytäntö nivoutuvat yhteen.

Ulkoisia häiriötekijöitä esimerkiksi kiire, opiskelijan ahdistus ja epävarmuus. Työpaikkaohjaaja voi vähentää ahdistusta. Myös tiimi voi auttaa opiskelijan ongelmissa. Toimivat tiimit pelaavat samaan maaliin. Opiskelijan on opittava itse auttamaan itseään.

Vuonna 1999 tuli voimaan 20 opintoviikkoa työssäoppimista. Työnantaja voi tutustua tuleviin työntekijöihinsä ja mainostaa omaa yritystään ja saada parhaat työntekijät.

Ensimmäinen työkokemus tärkeä tulevaisuutta varten. Nuorella ihmisellä on usein heikko tai ohut itsetunto. Joillekin työ on välttämätön paha ja toisille intohimo. Työ on parhaimmillaan nautinnollista. Työnkuva on moniulotteinen. Asiakaspalvelua voisi lisätä ainakin teknisillä aloilla. Myös opiskelija edustaa yritystään.

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla 4 viikon työssäoppimisjakso. Työn hakeminen on taito, jota tarvitaan myöhemminkin. Tätä pitää harjoitella. Työnantajat lähes poikkeuksetta tyytyväisiä ja heidän arvionsa kiitettäviä. Myös ne opiskelijat, joilla koulu ei maistu menestyvät työssäoppimisessa.

Haastattelun perusteella yksi 15 hengen opiskelijaryhmä koki 4 viikon työssäoppimisen seuraavasti:

• ei siellä mitään opi
• ohjelmiston käyttöä
• varaston tarkastamista
• asennuksen purkua
• johdon vetämistä
• paloilmoittimien asentamista
• asiakaspalvelua
• miten työssä ja työyhteisössä ollaan.

Moni opiskelija saa harjoittelujakson jälkeen kesätyöpaikan.

Ryhmä 2: Oppiminen omatoimisena tekemisenä ja toisilta oppimisena

Jaoimme aiheen pienempiin osiin, joista muotoilimme jokaiselle omat oppimiskysymykset:

• Minkälaisia asioita voi omatoimisesti oppia?
• Mitä voi tehdä itsenäisesti?
• Minkälaisia ryhmätyötapoja on? 
• Minkälaisia erilaisia oppimistapoja on? 
• Miten voimme hyödyntää vertaisoppimista? 
• Miten ryhmät opettavat toisiaan?

Yhteisesti keskustellen saimme ylös seuraavia asioita:

Mitä on oppiminen?

Oppimista ei voi määritellä yhdellä sanalla tai lauseella, oppimista on monenlaista:

• tiedon vastaanottamista ja varastoimista muistiin 
• teorian ja käytännön yhdistämistä
• asiayhteyksien oivaltamista
• sisäistämistä, ymmärtämistä
• tiedon siirtämistä 
• laajempien kokonaisuuksien hahmottamista 
• kokemista 
• tiedon tai taidon käyttöönotto 
• mallin oppiminen, matkiminen 
• uudistumista, kehittymistä 
• vanhan poisoppimista 
• elinikäinen prosessi 
• sosiaalinen tapahtuma

Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä:

• kulttuuri, ympäristö, koulu, perhe
• tietoisuus omista vahvuuksista ja heikkouksista
• kognitiiviset prosessit ja taidot'
• motivaatio sisäinen ja ulkoinen
• minäkäsitys
• tarkkaavaisuus ja toiminnan ohjaus
• tunteet
• oppimisvaikeudet
• aiemmat kokemukset
• oma oppimistyyli

Oppimistyylit:

• näkemällä oppiva
• kuulemalla oppiva
• tekemällä oppiva
• osallistuva kokeilija
• konkreettinen kokija
• pohdiskeleva havainnoija
• looginen ajattelija

Mitä vaan voi oppia omatoimisesti, kun on tarpeeksi kiinnostusta, halua ja tahtoa. Oppimista helpottaa, kun aihe ja käsitteet on tuttuja tai helposti ymmärrettävissä ja kun itsellä on jonkinlainen kuva tai aikaisempi kokemus asiasta. Kouluaineita itsenäisesti muualla kuin koulussa voi oppia tekemällä kirjallisia tehtäviä, lukemalla annettua tai itse etsittyä aineistoa sekä tekemällä esim. cad-harjoituksia kotikoneella. Nykyaikana netti mahdollistaa monipuolisen itseopiskelun.

Asennustöitä ei voi tehdä koulun ulkopuolella, eikä työsalissa ilman valvovaa opettajaa tai ohjaajaa.

Vertaisoppiminen:

Ylempi luokkalaiset toimivat tutor-oppilaina, eli saavat tietyn vastuun kun tarvittavat asiat on opittu. Alempi luokkalaiset voivat kysyä neuvoa ja saavat opastusta. Erotetaan esim haalareiden väristä (automaalarit). Kokemuksia on kerätty kyselyillä ja tutor-opiskelijat pitävät käytäntöä hyvänä, tulee kerrattua asioista kun jakaa tietoa. Muita positiivisia asioita ovat välittömät suhteet eri vuosikurssien opiskelijoiden kesken, kiusaamisen ja naljailun väheneminen, uudelle opiskelijalle malli ja kontakti toiseen saman koulun läpikäyneeseen

Ryhmätyö:

Ryhmätyö lisää oppimismotivaatiota ja parantaa oppimistuloksia sekä lisää luokan yhteisöllisyyttä. Vuorovaikutus vaatii ja kehittää sosiaalisia taitoja ja samalla edistää henkilökohtaista kasvua ja itsetuntemusta. Jokainen tuo ryhmään oman panoksen, josta syntyy positiivinen riippuvuus ryhmään. Ihmisten erilaisuus on rikkaus, jokaisella oma näkökulman asiaan. Myös hiljaiset oppivat jotain. Jokainen ottaa ryhmässä luontaisen roolin, mutta joskus on hyvä sekoittaa rooleja.

Erilaisia ryhmätyötapoja:

• Tuplatiimi: käsitellään yhtä aihetta eri näkökulmista ensin yksin, sitten ryhmissä ja lopulta koko luokka yhdessä, valitaan äänestämällä parhaat lopputulokset
• Paripiiri: vuorotellen keskustelu
• Aivoriihi: idean tuotanto ongelmanratkaisu, kaikki mahdolliset ideat lapulle
• Porinaryhmä: lyhyt keskustelu aiheesta pienissä ryhmissä tai pareittain
• Mind mapping: Miellekarttaa voi käyttää opiskeltavan asian havainnollistamiseen, asian rakenteiden ja yhteyksien selkeyttämiseen, muistiinpanojen tekemiseen tai ideointiin.
• Tuumatalkoot: vaiheittain etenevä ideointimenetelmä. Tuumatalkoissa työskentelyhuoneen seinille kiinnitetään useita seinä- eli fläppipapereita. Osallistujat kiertelevät vapaasti huoneessa ja kirjoittavat mieleen tulevia ideoita mille tahansa paperille. Tarkoituksena on tutustua muiden ideoihin, inspiroitua niistä ja kirjoittaa uusia ajatuksia papereille.
• Oppimiskahvila: Menetelmässä yleisö jaetaan pöytiin, joista kukin käsittelee samaa teemaa eri näkökulmasta. Kussakin pöydässä on kirjuri, joka pysyy paikallaan, mutta muut siirtyvät pöydästä toiseen käyden kaikki pöydät läpi ja osallistuen kuhunkin keskusteluun. Keskustelun tulokset kirjataan joko fläppipaperille tai suoraan pöydällä olevalle (paperiselle) pöytäliinalle. Tilaisuuden on tarkoitus olla rento ja keskusteluun rohkaiseva, joten kahvilamainen ilmapiiri on suositeltava.
• Kuuden hatun menetelmä: Hattutekniikan ideana on katsoa ongelmaa eri näkökulmista ja samalla ottaa eri rooleja. Kenelläkään ei siis ole vain yhtä tapaa ajatella/hattua, vaan rooli ja ajattelutapa valitaan tilanteen mukaan. Roolissa ollessaan ihminen sanoo mielipiteensä helpommin kuin omana itsenään.

Miten ryhmät opettavat toisiaan? 

Ryhmät opettavat pienen osan opintokokonaisuudesta toisille. Opiskelijat kuuntelevat paremmin muita opiskelijoita, sama ymmärrys ja sama kieli, ottavat esiin asioita joita opettaja ei ehkä ottaisi (erilaiset kiinnostuksen kohteet), tai kertovat yksityiskohtaisemmin. Opiskelijoiden tietotaito kannattaa hyödyntää.

Työvaiheiden videointi pareittain: toinen tekee työn ja pari kuvaa ja selostaa vieressä miten edetään. Toisessa tehtävässä vaihdetaan rooleja.

Käyttö: ennen työtä katsotaan video, tehdään työ sanallisten ohjeiden tai piirustuksen mukaan, jos ongelmia palataan katsomaan videolta oikeaa ratkaisua.

Opiskelijat ottavat vastuun jos se heille annetaan

Oppilaitoksessa oli rikkinäinen vanha syntetisaattori. Opiskelijat selvittivät, että laite on italialainen. He saivat netin kautta selville, mistä varaosia löytyy ja miten se korjataan. Koulussa vieraillut hollantilainen innostui poikien projektista. Kansainvälisyyttä parhaimmillaan, jossa tiedonhankinnan taidot, kielitaito ja monet metataidot kehittyivät. Nyt laite taas toimii.

Ryhmä1: Millaista osaamista työvaltaisella opiskelulla voidaan saavutta?

• pystytään antamaan täsmätietoa
• päästään heti työn touhuun
• ajanhallinnan taitojen opiskelu
• sosiaalista oppimista
• työympäristön havainnointia
• kestävää kehitystä ja kierrätystä
• asiakas- ja yrittäjyyslähtöisyyttä
• oppii nopeammin työpaikkaohjaajan opastuksella
• ohjaajalla suuri vaikutusmahdollisuus opiskelijaan, myös negatiivisessa mielessä
• tavoitteellista oppimista
• oppimistehtävät myös työssäoppimisjaksolle
• multimediaoppiminen opettajille, ohjaajille ja opiskelijoille
• teoria ympätään työn tekemisen oheen
• opiskelijat voivat hankkia ennakkoon työhön liittyvää teoriatietoa.

Teoria tulee sitä mukaa kun työskentely etenee. Teoriaopetus annetaan pienessä tilassa, joka on lähellä työpistettä. Kun tarve tulee, niin siirrytään teoriatilaan. Aineisto on jakovalmiina aina kun sitä tarvitaan oppimistilanteissa. Asennekasvatus kannattaa rakentaa sisään opiskeluun. Aidot tai työelämää vastaavat tehtävät ovat motivoivia. Virheistä voi myös oppia.

Työn tekemisen esikoulu olisi tärkeä nykynuorille. Kaupunkilaisnuoret eivät enää hallitse kädentaitoja. He eivät aina tiedä mihin suuntaan mutteri avataan tai kiristetään. Ryhmäytymisessä jokaiseen ryhmään yksi "osaaja". Opiskelijatuntemus syntyy HOPS-keskusteluissa.Opiskelijan on hyvä kiertää eri yrityksissä ja nähdä erilaisia toimintakulttuureita. Heti töihin käsiksi. Konstruktiivinen oppiminen edellyttää omakohtaista oppimistyötä.

Autopuolella yhden auton kimpussa on yleensä 2-3 opiskelijaa. Opettaja kiertää autolta autolle vastaamassa kysymyksiin. Menetelmän nimi on PBJ (Problem Based Jumping). Tärkeintä ei ole korjaaminen, vaan vian etsintä. 

Joillakin on tarkaan selvillä tavoitteet, mutta useimmilla ei. Jos ryhmään sattuu henkilö, esimerkiksi aikuisopiskelija, jolla on omat ammatilliset tavoitteensa selvillä, hän antaa esimerkkiä nuoremmille. Voisimmeko kirjoitta tulevaisuuden historiamme kerran vuodessa? Jos haluaa olla maailman paras, niin kannattaa keskittyä kapealle sektorille. Katso tästä esimerkkejä:

• hämeenlinnalaisen Pekka Helasen KUMU-rummut
• iisalmeölaisen kaiutinvalmistaja Ilpo Martikaisen yritys Genelec
• pelialan tähtiyritys Supercell

Lähdekirjallisuutta työssäoppimisesta

Tästä linkistä löytyy työelämäyhteistyön uusimpia julkaisuja

Anne Virtasen väitöstutkimus työssäoppimisesta keväällä 2013 

Etätehtävä 14.11. lähipäiväämme mennessä

Jokainen opettaja kuvailee yhden casen, jossa on käyttänyt integratiivisen ajattelun mukaista pedagogista mallia tai menetelmää. Malli voi olla yleinen ja tunnettu tai sitten aivan itse kehitelty versio. Erityisesti meitä kiinnostaa sellaiset mallit ja menetelmät, joiden avulla oppiminen on ollut tehokkaampaa ja jopa hauskempaa. Myös epäonnistuneet kokeilut ovat opettavaisia. Jos mielessäsi ei ole sopivaa casea, niin nyt on mahdollista vielä tehdä aiheeseen sopiva kokeilu omassa opetuksessasi.
 
Esitä kuvauksessasi:

• mikä pedagoginen malli on kysymyksessä? 
• opimisympäristö, jossa mallia käytit: missä, mitä, miten?
• integroituvat oppiaineet tai sisällöt?
• tiimiopetus ja onko työpaikkaohjaaja tiimissä mukana?
• miten malli toimi?
• miten mallia tulisi täydentää, kehittää? 
• käytä videota, äänitteitä ja valokuvia tekstin täydentäjinä.

Lähipäivällä 14.11. jokainen kertoo lyhyesti (5 min) oman toteutuksensa. Ryhmästä valitaan yksi case tarkemmin kokeiltavaksi ja analysoitavaksi päivän aikana.

Yrittäjämäinen oppiminen vs perinteinen

Alla oleva taulukko on Eteläpellon ja Tynjälän kirjasta. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Pedagogisia malleja ja menetelmiä

Tämä linkki vie 3-ulotteiseen käyttöliittymään, josta pääsee tutustumaan pedagogisiin malleihin Wikipediassa ja edelleen YouTubessa. Käyttäöliittymä on kehitetty HAMK:n ammatillisella opettajakorkeakoululla. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Keijon huomioita ja kommentteja

• Kesäajan ohjaushaasteesen voisi soveltaa mobiilitallenteita. Etupainotteinen toiminta on fiksua opiskelijan kannalta. 
• Poissaolojen sanktiointi voitaisiin kääntää toisin päin eli palkitaan aktiiviset. Hyvät käytänteet voidaan huomioida, kuten Kiltakouluissa on tehty. Tunnollisille voi antaa tiettyjä vapauksia jos työt on tehty ja tavoitteet saavutettu.
• Periaate, että kaikilla on yhtä kurjaa tasa-arvon nimissä ei ole järkevää. Aamupuuron tarjoamainen lopetettiin, koska kaikille ei voitu sitä antaa. 

Ryhmä 4: Millä keinoin työelämäyhteistyötä voidaan kehittää?

Ryhmän 4 yhteenveto 16.9.2013 lähipäivältä Stadin ammattiopistolla.

• ammatillisen työssäoppimisen ongelmana kapea-alaisuus
• Karusellimalli, jossa opiskelija kiertää eri työmailla ja saa laajemman kuvan ammatista. Tätä käytetään erityisesti aikuisten oppisopimuskoulutuksessa.
• työpaikkaohjaajan rooli. Hän on linkkihenkilö kouluun päin. Hyvä työpaikkaohjaaja ottaa opiskelijan oppimisen asiakseen. Opiskelija ei saa olla vain "ilmainen siivooja", joka tekee toisarvoisia tehtäviä. Työpaikkaohjaajalle korvattava työstä, jotta motivaatio säilyy. 
• kuusi näyttöä, josta 2 ensimmäistä koulussa ja 4 työmailla
• työssäoppimisen hallinto. Opettajalla on oltava aikaa vierailla työpaikoilla ja jo ennen harjoittelua räätälöidä henkilökohtaiset suunnitelmat työssäoppimiselle. Oikean harjoittelupaikan valintaprosessi tärkeä.
• pitääkö kaikkien suorittaa kaikki näytöt, vai voisiko räätälöidä henkilökohtaisesti tulevan ammatin tarpeisiin?
• kesätöiden hyödyntäminen työssäoppimiseen. Opettajalle maksetaan urakkaluonteisesti x tuntia / opiskelija, joten opettaja voi hoitaa osan tästä urakastaan myös kesällä etukäteen.

Ryhmä 3: Kypsyysmittarit työssäoppimisjaksolle

Ryhmän 3 yhteenveto 16.9.2013 lähipäivältä Stadin ammattiopistolla.

Opiskelijan valmiudet, kun lähdetään työssäoppimiseen.

1. käyttäytyminen: tervehtiminen, esittäytyminen, ...
2. laatusertifioinnin edellyttämä kestävän kehityksen mukainen toiminta. Esimerkkinä kaapelikelan käyttö niin, että hukkapaloja syntyy mahdollisimman vähän
3. ohjeet on tarkoitettu noudatettavaksi
4. työryhmätyöskentelyn valmiudet: tiimityöskentely, ammatillinen kasvu, uskallus, oma-aloitteisuus, aktiivisuus
5. välineistä huolehtiminen: paikka kaille ja kaikki paikalleen, työkalupakin sisältö
6. työturvallisuuskortin, tulityökortin ja ensiapukortin oltava kunnossa, jotta pääsee töihin. Kortin ohjeita on myös noudatettava käytännössä.
7. työaikojen noudattaminen, myöhästymisiä ei sallita
8. suunnitelmallisuus

Säännöt koskevat kaikkia opiskelijoita ja opettajia. Niistä on pidettävä kiinni, niihin on valmennettava ja niitä on kerrattava.

Monet opiskelijat ovat esimerkillisiä työpaikoilla, vaikka koulussa motivaatio ei riitä. Työelämä kasvattaa. Miotivaatio siirtyy myös opiskelukavereihin.

Ryhmä 2: Miten määrittelemme hyvän toimintasuunnitelman?

Ryhmän 2 yhteenveto 16.9.2013 lähipäivältä Stadin ammattiopistolla.

Toimintasuunnitelman tarkoitus

• parantaa opetuksen laatu ja saada yhtenäiset toimintatavat eri opettajille
• opiskelijoille yksilöllinen eteneminen
• hitaat ja nopeat oppijat etenevät omaan tahtiinsa
• ohjeet opintojakson ja tutkinnonosan kuvaamiseksi toimintasuunnitelmaan
• 9 kohtaa:
• tutkinnonosan osaamisvaatimukset perusteluineen
• ajoitettu toteutussuunnitelma
• kurssin sisältö, opintomatkat ja vierailukäynnit
• oppimisen arviointi
• aineistot
• tehtäväkuvaukset ja harjoitukset
• malliesimerkit toimintatavoista, linkkejä ja videomateriaalia
• tehtävien palautus
• palaute- ja arviointikeskustelu.

Oppimateriaalin tuottaminen ja harjoitustehtävät, älytaulut ja ATTO-integrointi 

• opettajan itse tuottamaa tai valmiita aineistoja netistä
• tekijänoikeuskysymykset
• opettajan omat oikeudet aineistoihinsa
• älytaulut hankittu, parempi hyväksikäyttö tunneilla
• liikkeelle yksinkertaisista perusasioista
• palautetut tehtävät käytävä läpi tunneilla
• lista aiheista, jotka kurssiin kuuluvat ja mitä vaaditaan
• tehtäväpankki helpottamaan opettajien työtä
• emme ole mustasukkaisia omille töillemme
• ATTO-aineet
• opettajien kanssa yhteistyö
• sisältöjen yhteinen suunnittelu

Työsalityöskentely 

• iPadit saatu opiskelijoiden käyttöön tiettyihin luokkiin
• osalla opiskelijoista käytännön käden taidot heikkoja (kaupunkilaispojat)
• tietokoneelle voitaisiin taltioida eri työtehtävät ja ohjeet kuvina ja videoina
• opiskelijat voivat tuottaa aineistoa, koska osaavat tekniikan
• opiskelijat tekevät myös oppimistehtävien ratkaisut iPadeille
• paperihommat vähemmälle.

Ryhmä 1: Läsnäolon lisääminen

Tämä on kooste lähipäivän 16.9.2013 ryhmätöistä Stadin ammattiopistolla.

Ryhmän 1 oppimiskysymykset:

• Miksi on poissaoloja? 
• Mitkä ovat poissaolojen todelliset syys? 
• Mitä poissaoloista seuraa? 
• Miten opiskelijan motivaatiota voidaan lisätä? 
• Miten poissaoloja voidaan vähentää? 
• Miten opiskelijahuoltoryhmä voi tukea opiskelijan työtä? 
• Mikä on opetusmateriaalin vaikutus poissaoloihin? 
• Mikä on opettajan osaamisen vaikutus poissaoloihin?

Keinoja läsnäolon lisäämiseen

• Opiskelija on pääosan esittäjä, jolla oma vastuunsa
• Tunnolliset opiskelijat kärsivät
• Rahoitus vaatii, että opiskelijat pidetään talossa (laskentapäivät)
• Opiskelun alusta alkaen jämäkät otteet
• Yhteiset pelisäännöt kaikille opettajille ja opiskelijoille
• Lakiin osallistumispakko
• Poissaolojen korvaaminen: opiskelija haluaa korvata => sovitaan, mitä voisi tehdä => osallistuu toisen opettajan ohjaukseen => työ kuitataan => lomake omalle opettajalle 
• Poissaoloraportti, jossa kerrotaan todelliset syyt 
• Vanhempien opiskelijoiden käyttö tuutoreina (vrt. Kiltakoulut)
• Opettaja lähettää tekstiviestin poissaolijalle, jotta saadaan nopeasti kiinni 
• Opettajan ajankäyttö ei saa lisääntyä kohtuuttomasti 
• Motivaation lisääminen innostavilla menetelmillä ja työvälineillä (verkon mahdollisuudet) 
• Facebook tai blogit työssäoppimisen apuna (kuvat, videot) 
• Työvaltaisten menetelmien vähentävä vaikutus poissaoloihin

Lähipäivä 16.9. ja oppimistehtävät etäjaksolle

Lähipäivämme oli tiedollisesti antoisa ja uusia ajatuksia herättävä. Aamulla käytimme tunnin 2. BPL-tutoriaaliin. Sen jälkeen ryhmät kertoivat suullisesti muille ryhmille omat löydöksensä. Esitykset äänitettiin ja niiden sisällöt on tarkoitus litteroida myöhemmin tänne blogiin.

Iltapäivällä aloitimme uuden opintojakson nimeltään Tyydyttävää, hyvää ja kiitettävää osaamista. Tuon säikeen 1. tutoriaali pidettiin siten, että kullekin ryhmälle tuli oma oppimistehtävänsä:

Ryhmä 1: Millaista osaamista työvaltaisella opiskelulla voidaan saavuttaa?
Ryhmä 2: Oppiminen omatoimisena tekemisenä ja toisilta oppimisena.
Ryhmä 3: Työssäoppimisen laatu ja vaikuttavuus.
Ryhmä 4: Ammattiosaamisen näytöt.

Jokainen ryhmä purki oman oppimistehtävänsä oppimiskysymyksiksi ja jakoi ne osallistujien vastattavaksi. Kirjuri lähettää viikon kuluessa pöytäkirjan ryhmän jäsenille, Keijolle ja Markulle.

Keijo ja Markku ottivat itselleen oppimistehtävän Työvaltaistamisen pedagogisia malleja, mm. integratiivinen pedagogiikka.

Seuraavat lähipäivät ovat ke 23.10. ja to 14.11.

ATTO-aineiden integrointi työvaltaisiin menetelmiin

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ATTO) koostuvat seuraavista:

1. äidinkieli 
2. taide- ja kulttuurikasvatus 
3. vieraat kielet 
4. matemaattis-luonnontieteelliset aineet (matematiikka, fysiikka, kemia) 
5. yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto.

Miten näiden aiheiden opetus integroidaan työvaltaisiin menetelmiin?


Korhonet et al. ovat kirjoittaneet aiheesta kirjan ATTO-aineiden ja ammatillisten aineiden integrointi ammatillisella toisella asteella. Siitä on saatavissa myös verkkoversio. 

Integroitu opetus onnistuu parhaiten, jos käytetään:

• yhteistä suunnittelua
• pari- tai tiimiopettajuutta
• työpaikkaohjaajat mukaan suunnitteluun
• projektimuotoista oppimista
• ongelmakeskeistä oppimista (PBL)
• verkko-oppimista.

Esimerkiksi äidinkielen opetus voidaan integroida opiskelijoiden prosessikirjoitukseen, jonka tuloksena syntyy blogi. Taide- ja kulttuurikasvatuksessa kannattaa hyödyntää opiskelijoiden omia musiikki-, teatteri-, urheilu- yms. harrastuksia.Vieraat kielet voidaan integroida ottamalla toimintaan mukaan yhteistyöoppilaitokset muissa maissa ja kulttuureissa. Matemaattisissa aiheissa voi hyödyntää TFM-menetelmää. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätietoon liittyvät oppimistehtävät voidaan nitoa ammattiaineisiin. Kysymys on yhteisen köyden punomisesta!

Teorian opettaminen työvaltaisissa menetelmissä

Perinteisesti oppilaitosten opetus alkaa teorialla. Pahimillaan opiskellaan vuosi teoriaa, ja vasta sitten päästään käsiksi ammatillisiin käytännön aiheisiin. Moni opiskelija pettyy ja lopettaa opiskelunsa. Tarjonta ei vastaa odotuksia. Mitä voisimme tehdä toisin?

1. Teoria opetetaan täsmäannoksina toimintaan integroituna

Käytännönläheinen opetus etenee helpoista tehtävistä vaativiin kokonaisuuksiin. Tarvittava teoria opetetaan lyhyinä täsmäluentoina toiminnan lomassa "sorvin ääressä". Opittua teoriaa päästään soveltamaan heti ja ymmärretään sen sisältö. Apuna voi käyttää vanhaa keksintöä nimeltä havaintokatsomo.

2. Valmiit nettiaineistot

Netistä katseltava aineisto, josta selviää tarvittava teoria. Aineisto voidaan katsoa omalta päätelaittelta missä vain ja milloin vain. Nettiaineisto auttaa yksilöllistämisessä ja opetuksen eriyttämisessä.

* Jari Välkkysen aineistoa Pintakilta.fi wikisivustosta
* VTT:n animaatio lämmitysjärjestelmästä
* OPH Pientalon lämmitys
* Teknokemian yhdistys Pesu ja puhdistus

* Rakentamisen tietopankki Rakentaja.fi
* Vesa Linja-ahon Tasasähköpiirit (OpenCourseWare)

* Opetus.tv:n video vaihtojännitteestä

* Animaatioelokuva Internetin tietoverkoista Warriors of the Net




* Ylen opetusohjelmien MP3-kurssi yrittäjyydestä

3. Opiskelijat tuottavat itse teoria-aineistoa 

Opintokokonaisuuden teemat voidaan purkaa avoimiksi oppimiskysymyksiksi, joihin opiskelijat etsivät vastaukset pareina tai pienryhminä sekä opettavat asiat muille. Aineistot tallennetaan esimerkiksi blogiin kaikkien saataville. Katso esimerkkiä Köydenpunojan pedagogiikasta. Klikkaa kuvat suuremmaksi!

Vanhempia ja edistyneempiä oppilaita kannattaa käyttää apuopettajina. Tällaisesta tuutortoiminnasta tulee saada opintopisteitä esimerkiksi valinnaisiin opintoihin. Toisia opettamalla oppii parhaiten itsekin, kuten alla oleva kuva osoittaa. Kiltakoulussa vanhemmat opiskelijat saavat valkoisen haalarin. Se on opiskelijoiden arvostama merkki osaamisesta. Näin oppipojista kasvaa vähitellen kisälleja ja edelleen mestareita.

Leirinuotion pedagogiikkaa

Metropolian ammattikorkeakoulussa on kehitetty uudenlainen viisikulmainen näyttöpöytä, joka soveltuu hyvin opiskelijakeskeisiin ja työvaltaisiin pedagogisiin malleihin. Petri Laitinen ja Juhana Kokkonen kokosivat pöydän käyttökuntoon 20 minuutissa.

Leirinuotion ympärille mahtuu piiriin hyvin 20 opiskelijaa ja opettajaa. Kaikki ovat tasavertaisessa suhteessa tiedon tuottajina ja esittäjinä. Yksi kerrallaan kiinnittää tietokoneensa pöytään joko johdon tai langattoman yhteyden välityksellä ja esittelee saannoksensa muille.

Keskustelu onnistuu huomattavasti paremmin kuin perinteisessä luokkamuotoisessa tilassa. Google Docs -välineillä voidaan käsitellä tarvittaessa samaa dokumenttia myös fyysysesti yhtä aikaa.

Aikaisemmin kannettiin korsia yhteiseen kekoon, mutta nyt jokainen kantaa oman klapinsa yhteiseen leirinuotioon.

Haluttaessa näyttöön voidaan laittaa myös virtuaalinen nuotio herättämään uusia ideoita ja luomaan tunnelmaa.

Nuorisotakuun esittelyvideo

Nuorisotakuu from Magneetto Media Oy on Vimeo.

Katso lisää nuorisotakuusta täältä!

Puoliväliriihen tuloksia työvaltaisista menetelmistä

Lainaus suoraan OKM:n sivuilta. Opetusministeri Jukka Gustafssonin asettama työryhmä on tehnyt ehdotuksia toimenpiteistä, joilla vahvistetaan koulutuksen ja työn yhdistämistä. • Opiskelijan mahdollisuuksia siirtyä oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen edistetään. Opiskelija voisi esimerkiksi opiskella kaksi vuotta oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja vuoden oppisopimuskoulutuksessa. Tämän työryhmä arvioi lisäävän oppisopimusopiskelijoiden määrää 1000 opiskelijalla. Kustannukset ovat kunnille 6,4 miljoonaa ja valtiolle 4,9 miljoonaa euroa, yhteensä 11,3 miljoonaa euroa. • Nuorten oppisopimuskoulutukseen luodaan ennakkojakso. Ennakkojakson aikana nuorella on mahdollisuus tutustua ei-työsopimussuhteisesti työpaikkaan ja työnantajalla nuoreen. • Ammatillisen perustutkinnon osan suorittamista oppisopimuskoulutuksessa edistetään. • Työpaikalla tapahtuvaa oppimista kokonaisuutena edistetään. Monipuolistetaan ei-työsopimussuhteisen työssäoppimisen toteutustapoja ja kehitetään työssäoppimisen laatua koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä. Ehdotuksen tavoitteena on työssäoppimispaikkojen lisääminen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja ohjauksen vahvistaminen. Työryhmä arvioi ehdotustensa kokonaiskustannuksiksi 32,2 miljoonaa euroa, josta valtion osuudeksi tulisi 22,7 miljoonaa ja kuntien 9,5 miljoonaa euroa. Lisätietoja: - Kehittämisjohtaja Saana Siekkinen (SAK), 020 774 0153 - Erityisavustaja Aleksi Kalenius, 040 125 1032

Opetusministeri asetti pikatyöryhmän...

selvittämään työvaltaisten menetelmien käyttöä. Valmista pitäisi tulla parissa viikossa, kehysriiheen mennessä. Katso lisää täältä!

Henkilökohtaiset oppimispolut työvaltaiseen opiskeluun

Kehittelimme tänään Keijo Hakalan kanssa keinoja, joilla työssäoppimiseen tai oppisopimukseen siirrytään omien valmiuksien mukaan. Se voisi toimia seuraavasti:

• opiskelun alussa on testi, joka mittaa opiskelijan henkilökohtaisia valmiuksia siirtyä työelämään
• osalla on valmiudet heti
• osa tarvitsee orientoivan jakson oppilaitoksessa
• loput voivat viipyä oppilaitoksessa pidempään, jolloin heillä on yksilöllisempää opetusta pienryhmissä. Työvaltaisuus tulee heille pääasiassa aidoista asiakastöistä, jotka tehdään oppilaiytoksen tiloissa.

Oppisopimus auttaisi nuoria työllistymään

Helsingin kaupungin oppisopimusjohtaja Kari Viinisalo kirjoitti 9.2.2013 Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalle tällä otsikolla. "Perusopetuksen päättöluokkia suorittava nuori voi opiskella lähes puolet lukuvuodesta valitsemillaan työpaikoilla. Niille nuorille, joille oppisopimuskoulutus osoittautuu hyväksi vaihtoehdoksi, rakennetaan työvaltainen, oppisopimukseen johtava koulutuspolku."

Tästä on saatu erittäin rohkaisevia kokemuksia. Erityisesti pienissä yrityksissä pystytään ottamaan huomioon nuoren yksilölliset tarpeet. Nykyinen palkkatasokaan ei ole ollut esteenä. Kyse on pikemmin tiedon puutteesta yrityksissä".

Artikkelissa todetaan, että perinteisissä oppisopimusmaissa, kuten Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä nuorten työttömyys on huomattavasti alhaisempi (3-9 %) kuin Suomessa (yli 15 %).

Linkkejä työvaltaisen oppimisen sivuille

1. KK-Tavastian työvaltainen malli
2. ATTO-opinnot työvaltaisissa opinnoissa
3. Tavastian lomakkeet

Oppilaitoksessa toteutettavat työvaltaiset projektit

Projektioppiminen on monella tavalla käyttökelpoinen pedagoginen malli. Se etuina ovat esimerkiksi:

• tavoitteellinen ja ohjattu toiminta
• projektimaisen työtavan oppiminen, koska se on yleinen myös työpaikoilla
• suunnitelmallinen ja resurssoitu työskentely
• vastuun ottaminen ja sen jakaminen projektiryhmän jäsenten välillä
• projentin johtajan ja sihteerin tehtäväien oppiminen rooleja kierrättämällä
• opettajat ja työelämän edustajat muodostavat luonnollisen johtoryhmän
• jatkuva arviointi ja 
• tuotosten vertaaminen tavoitteisiin.

Tehtävänannoissa tulee varmistaa että:

• työ on tehtävissä annetuilla resursseilla (aika, ihmiset, joskus myös raha)
• kesken jäänyt työ ei kaadu opettajan harteille
• opiskelijat ovat käytettävissä mahdollisiin korjauksiin ja päivityksiin projektin jälkeenkin.